Tulevaisuus vai nykyisyys
Tulevaisuus- vai nykyisyystyöryhmä?
Kauppalehden artikkelissa 3.4. "ICT-alan tulevaisuustyöryhmä saa välittömästi lunta tupaan" käsiteltiin Työ- ja elinkeinoministeriön asettamaa ICT-tulevaisuustyöryhmää ja sen kokoonpanoa kriittisin äänenpainoin. Lähinnä oltiin huolestuneita tulevaisuustyöryhmän edustamista ICT-alan yrityksistä, jotka ovat viime aikoina enemmänkin heikentäneet ICT-alan työllisyyttä kuin vahvistaneet sitä. Tuleekin mieleen, että onko kyseessä siltä osin ICT-alan nykyisyysryhmä eikä suinkaan tulevaisuusryhmä.
Kaikesta huolimatta tulevaisuustyöryhmässä ko. ICT-alan isoja yrityksiä oli vain 4 yritystä kaikkiaan 13:sta yrityksestä eli huomattava enemmistö oli muun alan yrityksiä tai toimijoita. Muita toimialoja, joita tulevaisuustyöryhmässä oli edustettuna, olivat mm. terveydenhuoltoala, julkinen sektori, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä teknologiateollisuus, joten ICT-ala ei suinkaan ole yliedustettuna tulevaisuustyöryhmässä. Ehkäpä ICT-alan yritysten edustusta voisi muuttaa enemmänkin vastaamaan nykyhetken menestyjiä, jolloin isojen dinosaurusten tilalla olisi ketteriä ja vihaisia lintuja, joille esteet ovat olleet vain hidaste alan menestystarinoiden luonnissa.
Tuoretta ja uutta näkemystä alan tulevaisuudesta saataisiin mielestäni kutsumalla tulevaisuustyöryhmän osallistujiksi pk-sektorin kasvavia ICT-yrityksiä uusilta ICT-toimialoilta, joilla on kokemusta innovatiivisista ratkaisuista. Näin näkemystä saataisiin laajennettua hyvinkin erilaisiin aiheisiin ja mahdollisuuksiin. ICT-alalle tulisi hakea näkemystä myös yhä enemmän alan ulkopuolelta sekä käyttäjiltä heidän toiveistaan tulevaisuuden mahdollisuuksista ja tarpeista.
Pieni on kaunista myös tulevaisuudessa
Nykyisessä yhdentyvässä Euroopassa näkemyksiä alan tulevasta kehityksestä ei pitäisi rajoittaa ainoastaan Suomen rajojen sisäpuolelle vaan tulisi hyödyntää lähialueiden kokemukset. Olen aina ihaillut erityisesti pienen naapurimaamme Viron ennakkoluulottomuutta kehittää vahvasti heidän yhteiskuntaansa kohti sähköisiä palvelumalleja. Erityisesti WiFi-hotspottien kattavuus ja suurimmalta osaltaan myös käytön veloituksettomuus on ollut selkeästi viitoittamassa Viron tietä kohti e-yhteiskuntaa. Itsekin olen monet kerrat Virossa pienelläkin paikkakunnilla vieraillessani huomannut, että paikallisessa kahvilassa on useimmiten asiakkaiden käytössä veloituksetta langaton internetyhteys.
Viro onkin ensimmäisten Euroopan maiden joukossa sähköisillä palveluillaan mahdollistanut mm. sähköisen veroilmoituksen antamisen kuten myös sähköisen äänestämisen valtiollisissa vaaleissa. Vastaavasti kaikkien tuntema menestystarina Skype on alun perin kehitetty Virossa. Siinä mielessä tuntuukin kummalliselta, että Virossa aina silloin tällöin nostetaan esille kysymys Viron "Nokian" luomiseksi eli suuren menestyvän ICT-alan virolaisen yrityksen kehittämiseksi. Ehkäpä viimeaikaiset alan korjausliikkeet Suomessakin on saanut eteläisen naapurimme huomaamaan, että pieni on kuitenkin kaunista ja joskus jopa paljon tuottavampaakin kuin suuri ja raskas.
Millainen on tulevaisuus?
Uskon, että tulevaisuus ja kehitystrendit ICT-alalla eivät suinkaan täysin kehity sen mukaisesti mitä tulevaisuustyöryhmissä ennustetaan ekstrapoloimalla nykyisiä teknologisia, taloudellisia tai sosiaalisia kehityssuuntia vaan tulevat menestyksekkäät trendit ovat sitä mistä ICT-alan käyttäjät, yritykset ja yksityiset ihmiset, kokevat saavansa eniten lisäarvoa työ- tai yksityiselämässään.
ICT-alan tulevaisuus on juuri sitä, minkälaisiksi me käyttäjät teemme sen omilla valinnoillamme, on se sitten sähköisen kommunikoinnin laajempi hyödyntäminen työelämässä tai esimerkiksi sosiaalisen median käyttö tuttavapiirissä.
Nelinkertaisen mäkihypyn suomalaisen olympiamitalistin sanoin voi todeta, että "Huominen on aina tulevaisuutta". Joten toteuta tulevaisuuttasi jo tänään omilla valinnoillasi.
-Petteri
